Kyllä, perämoottori kannattaa nostaa ylös vedestä aina, kun vene on pidempiä aikoja paikallaan, erityisesti veneen talvisäilönnän yhteydessä. Veden alla pysyvä moottori altistuu korroosiolle, biologiselle kasvustolle ja jäätymisen aiheuttamille vaurioille, jotka voivat lyhentää moottorin käyttöikää merkittävästi. Noston tarve riippuu kuitenkin moottorityypistä, vuodenajasta ja vesiolosuhteista. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä moottorille tapahtuu veden alla, milloin nosto on välttämätöntä, miten trimmaus eroaa varsinaisesta nostosta ja mitä huoltotoimenpiteitä noston yhteydessä kannattaa tehdä.
Jos perämoottori jää pitkäksi aikaa veteen, sen metalliosat alkavat korrodoitua, pohjaan kertyy levää ja simpukoita, ja jäätymisvauriot voivat rikkoa moottorin sisäisiä osia. Erityisesti suolavedessä tai murtovesialueilla korroosio etenee nopeasti ja voi aiheuttaa kalliita vaurioita jo yhden kauden aikana.
Vedenalainen jalka on suunniteltu kestämään käytönaikaista vesirasitusta, mutta pitkäaikainen upoksissa olo on eri asia. Sinkkianodit, jotka suojaavat moottoria galvaaniselta korroosiolta, kuluvat nopeammin, kun moottori on jatkuvasti vedessä. Kun anodit kuluvat loppuun, korroosio alkaa syödä moottorin alumiiniosia.
Levä, merirokko ja simpukat kiinnittyvät moottorin pintoihin yllättävän nopeasti. Kasvusto tukkii jäähdytysveden sisäänottoja, mikä voi johtaa moottorin ylikuumenemiseen seuraavalla käyttökerralla. Potkurin pinnalle kertyvä kasvusto heikentää myös veneen suorituskykyä ja lisää polttoaineenkulutusta.
Suomessa talvi tuo mukanaan erityisen riskin. Jos perämoottori jää veteen syksyllä, jäähdytysjärjestelmään jäänyt vesi jäätyy ja laajenee. Tämä voi halkaista vesipumpun kotelon, jäähdytyskanavat tai jopa sylinterilohkon. Jäätymisvaurioiden korjaaminen on kallista, ja pahimmassa tapauksessa moottori on kokonaan pilalla. Siksi veneen talvisäilöntä ilman moottorin nostoa on aina riski Suomen olosuhteissa.
Perämoottori kannattaa nostaa ylös aina, kun venettä ei käytetä yli muutamaan päivään, ja ehdottomasti veneen talvisäilönnän yhteydessä ennen jäiden tuloa. Myös lyhyemmillä tauoilla nosto vähentää kasvuston kertymistä ja pidentää moottorin käyttöikää.
Käytännössä nostotarve riippuu useista tekijöistä. Makeassa vedessä korroosio etenee hitaammin kuin meri- tai murtovedessä, joten muutaman päivän tauko ei ole yhtä kriittinen. Murtovesialueilla, kuten Itämeren rannikolla, nosto on suositeltavaa jo lyhyempien taukojen aikana.
Veneilykauden aikana hyvä nyrkkisääntö on nostaa moottori ylös aina yöksi, jos se on helposti toteutettavissa. Tämä on erityisen tärkeää, jos vene on kotisatamassaan pidempiä aikoja käyttämättä. Me Joensuun Tilalla tiedämme, että Sipoon suurimpana venesatamana monilla veneilijöillä on tarve säilyttää venettään pitkiäkin aikoja, ja oikea moottorin käsittely on silloin avainasemassa.
Syksyllä moottorin nosto on ehdottoman välttämätöntä. Veneen talvisäilöntä alkaa yleensä syyskuun lopulla tai lokakuussa, ja moottori tulisi nostaa ja huoltaa hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä pakkasia. Älä jätä nostoa viime tippaan, sillä yllättävät yöpakkaset voivat aiheuttaa jäätymisvaurioita jo alkusyksystä.
Perämoottorin trimmaus tarkoittaa moottorin kulman säätämistä ajon aikana optimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseksi, kun taas nostaminen tarkoittaa moottorin koko vedenalaisen osan nostamista pois vedestä. Trimmaus on ajonaikainen säätö, nosto on suojatoimenpide.
Trimmauksessa moottoria kallistetaan hydraulisesti tai manuaalisesti suhteessa veneen peräpeiliin. Kun moottori trimmataan sisään eli lähemmäs venettä, keula painuu alaspäin. Kun moottori trimmataan ulos, keula nousee. Oikealla trimmauksella vene liukuu tehokkaammin, kuluttaa vähemmän polttoainetta ja käyttäytyy vakaammin eri nopeuksilla ja aallokossa.
Nostaminen puolestaan tarkoittaa moottorin kääntämistä kokonaan ylös niin, että potkuri ja vedenalainen jalka nousevat vedenpinnan yläpuolelle. Tämä tehdään aina moottorin ollessa sammutettuna, ja sen tarkoitus on suojata moottoria korroosiolta, kasvustolta ja mekaanisilta vaurioilta.
Monissa nykyaikaisissa perämoottoreissa on power tilt and trim -järjestelmä, joka mahdollistaa sekä trimmauksen ajon aikana että moottorin nostamisen nappia painamalla. Manuaalisissa moottoreissa nosto tapahtuu käsin lukitussalvan avulla. On tärkeää ymmärtää, että trimmaus ei korvaa nostoa: vaikka moottori olisi trimmattu täysin ylös, potkuri ja alajalka voivat silti olla osittain vedessä.
Kyllä, perämoottorin nostaminen voi aiheuttaa ongelmia, jos se tehdään väärin tai jos nostomekanismi on huoltamatta. Yleisimpiä ongelmia ovat hydrauliikan vuodot, lukitussalpojen pettäminen ja moottorin putoaminen hallitsemattomasti alas. Oikein tehtynä nosto on kuitenkin turvallinen ja suositeltava toimenpide.
Hydraulisissa tilt-järjestelmissä yleisin ongelma on hydrauliöljyn vuotaminen tiivisteiden kuluessa. Tämä ilmenee siten, että moottori laskeutuu hitaasti alas yön aikana, vaikka se on nostettu ylös. Vuotava hydrauliikka ei ainoastaan estä moottorin pysymistä ylhäällä, vaan voi myös aiheuttaa ympäristöhaittoja, kun öljyä pääsee veteen.
Toinen yleinen ongelma liittyy moottorin painoon. Suuret perämoottorit ovat raskaita, ja niiden nostaminen käsin voi olla fyysisesti vaativaa ja jopa vaarallista. Jos lukitussalpa ei pidä kunnolla, moottori voi pudota äkillisesti alas ja aiheuttaa loukkaantumisen tai vaurioittaa veneen peräpeiliä.
Kovilla pakkasilla nostomekanismin liikkuvat osat voivat myös jäätyä kiinni. Siksi veneen talvisäilöntä kannattaa suunnitella niin, että moottori nostetaan ja huolletaan ennen kuin lämpötilat laskevat pakkasen puolelle. Nostomekanismin nivelpisteet ja liukupinnat tulisi rasvata säännöllisesti, jotta ne toimivat moitteettomasti koko veneilykauden ajan.
Perämoottorin noston yhteydessä moottori tulee huuhdella makealla vedellä, kuivata huolellisesti, tarkistaa sinkkianodit ja rasvata liikkuvat osat. Veneen talvisäilönnän yhteydessä huolto on laajempi ja sisältää myös polttoainejärjestelmän käsittelyn, öljynvaihdon ja voiteluaineiden lisäämisen sisäisiin osiin.
Aina kun nostat moottorin vedestä, tarkista silmämääräisesti vedenalaisen jalan kunto. Etsi naarmuja, kolhuja ja merkkejä korroosiosta. Puhdista potkuri roskista ja tarkista, ettei siihen ole kietoutunut siimaa tai levää. Huuhtele moottori makealla vedellä erityisesti, jos veneilet murtovesialueilla. Tämä poistaa suolajäämät, jotka kiihdyttävät korroosiota.
Tarkista sinkkianodien kunto säännöllisesti. Kun anodi on kulunut noin puoleen alkuperäisestä koostaan, se on aika vaihtaa. Rasvaa nostomekanismin nivelpisteet ja ohjauskaapelit merivedenkestävällä rasvalla.
Veneen talvisäilöntä vaatii perusteellisemman huollon. Aloita käyttämällä moottoria makeassa vedessä huuhteluliitännän avulla noin 15 minuuttia, jotta kaikki suola ja lika huuhtoutuvat jäähdytysjärjestelmästä. Vaihda moottoriöljy ja öljynsuodatin, sillä käytetty öljy sisältää happamia yhdisteitä, jotka voivat syövyttää moottorin sisäosia talven aikana.
Suihkuta jäähdytysjärjestelmään ja sylintereihin korroosionestovoidetta valmistajan ohjeiden mukaisesti. Käsittele polttoainejärjestelmä joko tyhjentämällä se kokonaan tai lisäämällä polttoaineeseen stabilointiainetta. Irrota akku ja säilytä se lämpimässä tilassa ylläpitolaturiin kytkettynä.
Lopuksi peitä moottori hengittävällä suojapeitteellä, joka estää kosteuden tiivistymisen mutta päästää ilman kiertämään. Muovinen, tiivis peite voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ja edistää homekasvustoa. Hyvin tehty talvihuolto palkitsee keväällä, kun moottori käynnistyy vaivattomasti ja on valmis uuteen veneilykauteen.
